Laivan historian maininkeja lyhyesti – myötä ja vastatuulta ~100v
1912
Laiva valmistuu Pietarissa, Putilovin tykki- ja laivatehtaalla. Alus saa nimen Libauskij, ja se sijoitetaan majakkalaivaksi Liepajan(Libau) edustalle.
1917
Suomen jääkäreistä koostuva preussilainen jääkäripataljoona 27 ottaa laivan haltuunsa ja purjehtii sen sotasaaliina Suomeen.
1918-1921
Libauskij luovutetaan Suomen merenkulku-hallitukselle, maalataan kirkkaan punaiseksi ja se saa sijoituspaikan Relandersgrund-nimisena Relanderinmatalalta, Rauman edustalla. Palvelu majakkalaivana jatkuu.
1921
Aluksen nimi ja sijoituspaikka vaihtuvat: laiva siirretään Helsingin edustalle, Äransgrundin matalalle, jonka mukaan se myös nimetaan Äransgrundiksi.
1934
Laivan nimi muutetaan Helsingiksi. Asemapaikka ja tehtävä pysyvat samana. Talvisodan aikana laiva siirretään Turkuun ja varustetaan ilmatorjunta-asein. Se joutuu ilmahyokkäyksen kohteeksi, jolloin lämmittäjä saa surmansa ja kaksi muuta miestä haavoittuu. Miehistö säilyy vammoitta, mutta aineelliset vahingot ovat suuret, kun 1941 aluksen ollessa Katajannokalla Helsingissä sen vieressä räjähtää kaksi saksalaista ammuslaivaa.
1959
Toiminta majakka-aluksena jatkuu sota-ajan jälkeen aina vuoteen 1959, jolloin Helsingin kasuunimajakka valmistuu.
1961
Korjaus- ja muutostöiden jälkeen laiva alkaa merenmittauksen tukialuspalvelunsa, jota jatkuu vuoteen 1983. Tehtävänsä alus suorittaa erinomaisen pätevasti nyt Hyöky-nimisenä.
1984
Haminan Höyrylaiva Oy ostaa laivan pelastaakseen sen romuttajalta, aluksen entisöinti- ja korjaustyöt alkavat ja jatkuvat tuhansin työtunnein kapteeni Jorma Patasen johdolla. Vuosien myötä Hyöky kohoaa
uuteen loistoonsa kertoen menneistä merenkulun ajoista, ylpeästi keula kohden tulevaa.
1983 – keväällä miehistön kapinan jälkeen s/s hyöky lopetti merenmittaushommat ja riisuttiin pois liikenteestä. Merenkulkuhallitus olisi antanut s/s Hyökyn Kotkaan museolaivaksi, mutta sinne se ei kelvannut (tulee kunnostus kalliiksi, sanottiin).
Silloinen satamajohtaja oli laiva-asiassa puuhamiehenä. Myöhemmin Ilmari Elon aloittama ”homma” on edennyt mukavasti. Nyt on Kotkassa ”museolaivat ja laiturit” ym.
Sitten MKH. laittoi s/s Hyökyn tarjousmyyntiin. Meidän eli Haminan Höyrylaiva oy:n tarjous oli korkein. Niin varustamolla oli kaksi höyrylaivaa: s/s Hamina ex. Turku ja s/s Hyöky.
Pian s/s Hamina myytiin takaisin Turun vesille ja siitä tuli s/s Ukko-Pekka.
S/s Hyökyn kunnostus- ja muutostyöt museoksi ja ”kapakaksi” alkoivat v. 1984 ja jatkuvat vieläkin (2010). S/s Hyöky maalattiin v. 1990 majakkalaivan väreihin punaiseksi ja siihen asennettiin majakkamasto ja prisma oikealle paikalleen. Samalla otettiin käyttöön ”HELSINKI” nimi.
Tavarat, ”aarteet”, liput, laput ja muu ”krääsä ja roina” on osin yhtiön laivasta, osin saatu lahjoituksina sekä hankittu ”idästä ja lännestä”, ”yöllä ja päivällä” (mm. kaksi hankintamatkaa m/s Merikarhulla). Osa tavarasta on Haminan laivaromuttamolta, joka oli osa ”kuuluisaa Katajanokan romuttamoa”
Aluksen historiaa löytyy enemmän s/s Hyökyltä ja merikapteeni Seppo Laurellin mielenkiintoisista kirjoista: ”Aalloilla keinuvat majakat” ja Majakkakirjat.
Nyt v. 2010 on alkanut valmistautuminen 100-vuotis ”Meininkeihin ja Maininkeihin” ja sen vuoksi on painettu s/s Hyöky – loistolaiva HELSINKI osakkeita ”juhlarommin” ym. kulujen kattamiseksi.
(osakekirjan kuva molemmin puolin, siis ei tätä tekstiä)
Osakkeenhinta 10€ +postikulut (leimavero)
Vuonna 2012 kl. Suomen Joutsen täyttää 110 vuotta ja s/s Hyöky eli ml. HELSINKI 100 vuotta.
Alukset olivat aikanaan saman ”varustamon” (valtion) laivoja.
Kun vuonna 2002 kl. Suomen Joutsen täytti 100 vuotta ja ml. HELSINKI 90 vuotta, niin Haminan Tervasaarella oli maailman suurin Laivastosoittokunta (Hamina Tattoon yhteydessä). ”Ankkurit ylös” – musiikkiteos tuli molemmille laivoille. Muistoksi tapahtumasta Suomen Joutsenen maston (raaka) pätkään laitettiin ”rommisekoitus” pullo, joka v. 2012 kaivetaan esiin ”juhlajuoman juureksi”: ”AMIRAALIROM”
Terwetuloa juhliin vaikka nyt jo etukäteen! t. patu